maanantai 28. maaliskuuta 2011

MUR...



Valmistuihan se Karhu vihdoin. :) Vähän viivästyi, kun tein tämän siinä välissä.
Karhu-paidan ohje Novitan lehdessä Syksy 2010. Lankana Novitan 7-veljestä. Paita neulottu mustana ja kuvio kirjailtu kokonaan jälkikäteen silmukoita jäljitellen.
    

lauantai 26. maaliskuuta 2011

Ja taas mentiin!

Reenipäivä ja aloitettiin tottisteluilla. Olen Anssilla seuraamisen paikkaa koittanut viime aikoina viilata, mutta se on kyllä nyt aivan selvästi saanut aikaan kaikkea muuta ongelmaa, eikä se paikkakaan ole muuttunut, joten taitaa olla aika hylätä vanha suunnitelma... Anssi oli tänäänkin ihan nollavietissä seuraamisen alkaessa. Meillä tuo paikanviilaaminen on yritetty tehdä ensin perusasennossa ja siitä sitten askeleen parin seuraamisella ja siitä pikkuhiljaa pidempää seuraamista. No, Anssilla ei saalisvietti ole riittänyt, kun en ole vietin nostamiseen erikseen treeneissä keskittynyt. Vietin nostamisesta on nyt vasta tullut parilta sivustakatsojalta kommenttia.

Anssilla ei siis ole mikään superkova saalisvietti, joten liian vietittömässä tilassa ollessaan se ei ole oppinut mitään. Yksikseni en ole seuraamisen paikkaa kovasti treenannut, kun sitä paikkaa ei itse niin hyvin näe. Tänään selvisi myös se, että kun yritän koiran lisäksi keskittyä muiden ihmisten neuvojen kuuntelemiseen ja niiden sisäistämiseen, ei koirakaan ole täysillä mukana toiminnassa. Se sitten on aiheuttanut mm. lievää piippausta. Piipparipelleä en todellakaan halua, joten on pakko muuttaa taktiikkaa.

Tottistelujen jälkeen oli vuorossa purut. Viimekertaiseen verrattuna Anssi oli SUPER! Oli se viime viikko siis jotain niin huonoa... :( Anssi oli viime kerralla jostain syystä sitkeästi vaan jonkinlaisessa saalisvietissä, eikä vietinvaihdot sujuneet puruista nyt puhumattakaan...

Tällä kertaa vietinvaihdot sujuivat hyvin ja Anssi puri hyvin. Anssi tuntuu olevan enemmän puolustuspainotteinen, mutta ei jaksa kovin pitkään toimia puolustusvietissä yhtäjaksoisesti vaan yrittää vaihtaa saaliille. Toisaalta saalisvietissä yrittää kyllä vaihtaa vähän itsekseen puolustukselle...

Illalla otettiin vielä kotipihatottikset itsekseen Sonyn vahtiessa vierestä. Kun kuskin ei tarvitse keskittyä muuhun kuin koiraan ja treeniin, sujuu homma paremmin ja koirakin on paremmin mukana. Taktiikkaa muutin, eikä Anssi sieltä oikeasta seuraamispaikasta kovasti eteenpäin pyrkinyt. Pitää nyt vahvistaa oikeaa paikkaa ja oikeaa suoritusta ja pitää viettitaso sopivana. :)
   

Tohtorilla

Negrolta jäi 12-viikkoisena rokotus saamatta taannoisen sukkasekoilun vuoksi. Asia korjattiin eilen. Negro sai rokotuksen, lääkäri tarkisti haavan (haava vähän punoitti, mutta muuten parantunut ihan hyvin) ja vaaka sanoi 10,7 kg. Aika hoikka pentu, mutta sukkajutun jälkeen pentu olikin ainakin viikon aika vähäisellä ruualla... :)

Kökö oli lääkärireissulla mukana. Kökön korvat on taas oireilleet, lisäksi on etujalasta varpaanvälit rikki. Varvasongelmaa on yleensä ollutkin keväällä ja lisäksi Kökö on nyt taas ollut aika paljon sisällä ja varastellut ties mitä ruokaa, joka aiheuttaa oireita. Lääkärin mukaan korvissa on hiivaa ja varpaissa tulehdus. Tropiksi vaivoihin pitkävaikutteinen kortisonipiikki, korvatippoja ja antibioottikuuri. Antibioottikuuri lisää entisestään hiivaa korviin, mutta ruokaan on lisätty jo aiemmin ja lisätään edelleen päivittäin myös maitohappobakteereja runsas satsi sekä Karpalactia.
    

sunnuntai 20. maaliskuuta 2011

Herra Toipilas




Leikkaushaava alkaa olla parantunut. Kohta päästään pöntöstä kokonaan eroon. :)
     

torstai 17. maaliskuuta 2011

Sukkana sisään... ja sinne jäi! :/

Negro aiheutti pientä hermostumista, sydämentykytyksiä ja lopuksi melkein paniikkiakin viime sunnuntaina ja maanantaina. Sunnuntaina pentu söi aamuruokansa normaalisti ja oli muutenkin ihan kuten tavallisestikin. Iltapäiväruuan jälkeen jonkin ajan kuluttua tulikin sitten oksennus ja kaikki aiemmin syöty ruoka ulos. Eipä tuosta sitten sen ihmeempää, iltaruoka oli vielä jäljellä...

Iltaruuan jälkeen melkoisen pian, pentu oksensi taas. Ja taas koko mahan sisältö ulos. Tässä vaiheessa epäiltiin jonkinlaista vatsapöpöä, on niitä ennenkin meidän koirilla ollut. Semmoinen on mennyt päivän parin paastolla ohi. Nytkin oli tarkoitus pitää pentu ilman ruokaa, kunnes suoli on tyhjä ja sitten varovasti aloitella ruokaa taas.

Mutta kävi sitten niin, että pentupa oksenteli ja yökkäili koko yön. Maanantaiaamuna aikaisin isäntä soitteli sitten ensin eläinlääkäripäivystykseen, sen jälkeen kahdeksalta paikalliselle lääkärille. Lääkäriajan olisi aamupäiväksi saanut, mutta juteltuaan isännän epäilyksistä, että siellä mahassa on jotain ylimääräistä, joka pitää saada pois, kehotti paikallisen vaatimattoman eläinlääkäriaseman lääkäri hakeutumaan klinikalle, jossa on kaikki pelit ja vehkeet. Raumaa harkittiin, mutta klinikka aukesi ja ajanvaraus alkoi vasta kymmeneltä. Vastaavan matkan päässä toisessa suunnassa oli yhdeksältä aukeava klinikka. Kello yhdeksää odotellessaan isäntä päätti soittaa vielä Turkuun meidän entiselle vakkariklinikallemme ja sieltä saikin pienellä puhumisella ajan heti kymmenen jälkeen.

Isäntä lähti saman tien ajelemaan sitä sataa kilometriä Turkuun. Perillä lääkäri tunnusteli pennun mahan ja arveli, että voisi olla sukka. Joka tapauksessa oli ihan turha alkaa kuvata pentua, koska jotain ylimääräistä siellä joka tapauksessa oli ja se oli leikattava pois. Näkeehän sen sitten toimenpiteen jälkeen, että mitä sieltä tuli ongittua ulos...

Negro leikattiin ja ilmeni, että pentu oli syönyt pikkuneidin paksun jarrusukan, joka oli jäänyt jumiin heti ohutsuolen alkuosaan. Lääkäriin ehdittiin aika viime tipassa... Suoli oli alkanut ilmeisesti jotenkin jo ratketa tai muuten vaurioitua. Sukka saatiin kuitenkin juuri ajoissa pois, eikä pitäisi mitään pysyvää vahinkoa olla, vaan suolen tilanne alkoi parantua heti.

Negrolla on nyt leikkaushaavassa sulavat tikit ja kauluri kaulassa. Antibioottikuuri kestää viikon, minkä lisäksi annetaan viiden päivän ajan myös suoliston limakalvoa suojaavaa lääkettä. Kylkiluut törröttävät ja pojalla on hirveä nälkä koko ajan. Eikä mikään ihme, sillä sunnuntaiaamun ruoka on viimeinen mahassa pysynyt ruoka ennen leikkausta. Ja leikkauksen jälkeen ruokinta aloitettiin vasta tiistaina ja sekin hyvin pienillä annoksilla vetelää vellimäistä ruokaa. Joskus sitten ensi sunnuntaina voidaan aloitella hieman kiinteämpää ruokaa. Muuten pentu pitäisi pitää rauhassa, sillä juokseminen, hyppiminen ja vapaa leikkiminen on kielletty viikon ajan... Aika hankalaa. Negro on niin eloisa pentu, eikä sitä pieni haava saati pönttö päässä estä riehumasta...

Mahasta ongittua sukkaa emme ryhtyneet tutkimaan sen enempiä. Lääkärin mukaan sukassa tuskin oli paljonkaan reikiä, eli se oli mennyt niin sanotusti "sukkana sisään". Ihmettelen vaan, miten pieni pentu oli pystynyt nielemään kokonaisena niinkin ison mytyn tukehtumatta. Yksin kotona ollessaan Negro ei pääse käsiksi sukkiin tai muihinkaan pieniin tavaroihin, joten aika hiljaisestikin tuo sukka oli imaistu, kun emme mitään sukannielemisoperaatioita ole havainneet.

Nyt jatketaan vaan toipilasaikaa. Suolen tikkien repeäminen oli/on suurin vaara, jos jotain vikaan menisi. Muuten pitäisi pennun olla kunnossa, jos vaan saadaan se pidettyä ja ruokittua niin, että tikit eivät ratkea.
   

lauantai 5. maaliskuuta 2011

Reeniä taas...

Tänään ensin vähän ohitustreeniä, sitten hyvin pieni tottistelu ja lopuksi purut. Anssi ohittelee ihan hyvin. Tottiksessa otettiin seuraamista ja erityistä huomiota kiinnitin palkkaamiseen ja leikkimiseen. Pakko saada Anssin patukan kanssa karkailu kuriin...

Puruissa otettiin ensin ihan samaa kuin aiemmin: perusasennosta käynnistys ja vietinvaihtoja. Hyvin meni.
Sitten kokeiltiin, meneekö Anssi saalisturhaumaan, jos maalimies menee piiloon. Ei mennyt. Anssilla ei ihan riitä saalisvietti siihen (ainakaan mitenkään opettamatta asiaa), että se haukkuisi maalimiehen esiin piilosta näkemättä tätä. Mutta ei tuosta kuulemma mitään, nyt tiedetään asia ja se on ihan ok.
Lopuksi otettiin muutaman askeleen seuraamista ennen käynnistystä. Eka yritys meni täysin pieleen ohjaajan omituisen hiippailun vuoksi. :D Toisella kertaa mentiin reippaammin, mutta Anssilla oli ensin kontakti väärään suuntaan ja sitten oli koko koira väärään suuntaan. "Pienellä" ojentamisella saatiin koira oikeaan asentoon ja katsekontaktiin, joten siitä käynnistys haukkumaan maalimiestä. Kolmas kerta toden sanoi eli se menikin sitten suht nappiin. :)

Purut olivat normaalia Anssia paria poikkeusta lukuunottamatta.
Yhdessä purussa "tolppa" lipesi taas kriittisellä hetkellä hiukan, jolloin Anssi ei meinannut saada otetta hihasta ollenkaan. En oikein tiedä, miten se tapahtui, mutta ei sitten ollut just hollilla se varsinainen purukohta (kiilamainen osa), kun Anssi yhden lipeämisen jälkeen tarttui hihaan uudelleen. Anssi nappasi sitten kiinni etuhampailla siitä mistä sai. Maalimies yritti saada koiraa korjaamaan otetta, mutta eihän Anssi irroita, jos on kerran kiinni saanut. Eli siinä pysyi etuhampailla, kunnes oli saanut hihan maalimieheltä itselleen. Sitten kyllä irrottikin jo itse, kai se on huono yrittää pitää painavaa hihaa etuhampailla... :)
Ensimmäinen hyppy oli huono. Tarttui kyllä kiinni, mutta jostain syystä (liukastelua lumessa??) ei ihan täydellä otteella. Oikeasta kohtaa hihaa kuitenkin. Toisella hypyllä saatiin hyvä ote. :)

Jos nyt sitten saataisiin VAIN viikon tauko ennen seuraavaa purutreeniä... Vaikka eiköhän ne siitä lisäänny sitä mukaa, kun alkaa kesä lähestyä. :)