Päivämäärä oli 2.6.2010 eli viime viikon keskiviikko...
Huonoja kuvia kertomaan varsinaisen asian, kun Anssi ei vielä toistaiseksi kovin kauas suostu menemään... Mutta kyllä: Anssi osaa uida! Keppiä kun tarpeeksi lähelle heittää (siis tietysti sen verran kauas, että ei enää jalat yllä pohjaan), niin kepille päin mennessä on hieman paniikinomainen tyyli, vesilentää ja pää kurkottelee ylhäällä. Kun keppi on suussa, ui Anssi todella nätisti. Vähän treeniä, ja kohta kai Anssi uiskentelee rannasta jo kauemmaskin.
Uimakaverina oli Kökö:
Kökö on uimarina jollakin tapaa itsenäisempi kuin esimerkiksi Damm, ei vaadi keppien heittelyä steppaamalla ja haukkumalla rannalla vaan kahlailee itsekseen ja jos sattuu kauempana jotain mielenkiintoista näkemään, niin ui sinne. Kökö oli ensin Anssin kanssa samaan aikaan rannassa, "opettamassa" Anssia, mutta siitä tuli hetikohta niin isot rähinät kepeistä, että Kökö joutui autoon odottelemaan vuoroaan. Lapset siinä läträsivät myös rannassa ja vedessä ja uhkasivat todella jäädä koirien jalkoihin, kun Anssi nosti rähinää Kökölle ja Kökö vastasi siihen vielä kovemmin.
Nuo pikkuipanat, siis kaksijalkaiset 3 vee, urheasti kahlasivat sinne veteen myös, vaikka omasta mielestäni se vesi oli inhottavan kylmää. Toinen mukelo kahlasi veteen vyötäröä myöten, toinen piti uimahousunsa kuivina.
Kumpikin koira alkoi myös jonkin aikaa uituaan hytistä.
Viluinen märkä pentu...
Anssin kohdalla mietin ensin, että onko kyse kylmästä vai kenties äkillisestä ja varmasti melkoisen isosta lihasrasituksesta, joka aiheuttaisi lihasten tärinää. Anssilla kuitenkin on vielä semmoinen epävarmuus siinä uimisessa, pysyykö pinnalla vai ei, ja se sotkee ja kauhoo niillä jaloillaan varmasti turhankin paljon. Samaa tärinää ilmeni kuitenkin myös Kököllä, kun vihdoin malttoi istuutua hetkeksi rannalle. Kylmä kai sitten, vaikka ei Kökökään aikoihin ole uimassa ollut, joten saattoi hyvässä levossa olleet uintilihakset joutua silläkin äkillisesti liian kovaan rasitukseen.
Mutta koska homma oli siltä kertaa selvä (Anssi opetettu uimaan!), ei muuta kuin koirat ja lapset autoon lämmittelemään ja uutta uintikertaa odottelemaan. Anssi on tuon kerran jälkeen käynytkin jo uimassa, harrasti sukellustakin taas sillä kertaa. :)
Hyvä Anssi!
VastaaPoistaKohta olet jo uimamaisteri!