Lekurikeikka

Dampesteri vaikutti aamulla vähän huonovointiselta. Tai oikeastaan melkoisen huonovointiselta. Ruoka ei maistunut todellakaan ja pää roikkui. Tuli karmaisevasti Bessin oireilut vuosi sitten mieleen... :/

Soitettiin päivystävälle eläinlääkärille ja lähdettiin saman tien näyttäytymään. Ensin tunnustelua, sitten virtsanäyte, jossa oli verta. Sitten verinäyte ja siitä joku verenkuva. Verikokeen tuloksia odotellessa käytiin Reikossa sapuskanhakureissulla... Verinäytteen tulokset osoittivat selvän infektion, joka luultavasti on ihan siellä virtsateissä. Virtsanäyte lähetettiin viljelyyn, koiralle pistettiin antibioottipiikki ja kuski sai reseptin ja käskyn hakea apteekista 10 päivän kuurin antibiootteja lisää. Kuurin jälkeen viedään uusi virtsanäyte.

Damppu  muuttaa nyt varmaan sairasloman ajaksi sisälle nukkumaan. Anssi "Jyrä" täytyy pitää isommasta pojasta nyt erossa. Damm ei tuossa kunnossa saa Anssia pidettyä aisoissa ja Anssihan käyttäisi tilaisuutta hyväkseen ja runnoisi oitis Dampun laumassa alemmas...

Damm on oikeasti kipeä. Veto pois. Ja sen antibioottipiikin saadessaan se alkoi oikeasti ulista kivusta ja ikään kuin lyyhistyi sen jälkeen lattialle. Piikki laitettiin niskaan, joten mieleen tuli heti ensimmäisenä, että se osui pahasti johonkin hermoon. Tai sitten on Dampullakin noita kremppoja jo sen verran, että niskasta on lihakset pahasti jumissa. Ei varmaan tee kivaa, kun isketään huolimattomasti piikillä semmoiseen...

Nyt odotellaan toipumista. Kökö pitäisi viedä selkävaivojen vuoksi fysioterapeutille ja taitaisi olla Dampullakin aihetta käydä siellä, jahka on parantunut ensin...

Pitää jo tänään muistaa alkaa syöttää Dampulle kuurina enemmän maitohappobakteereja tuota lääkekuuria varten. Tablettikuuri alkaa vasta huomenna aamulla ja apteekissa varoitettiin, että lääke voi ärsyttää vatsaa. Kiva kiva...
    

Kaikille kurkkaajille...

Ja sehän nousi!

Taitaa olla jo liian kylmä (tänäänkin kai koko päivän reippaasti yli 20 astetta pakkasta) Anssin pissiä neljällä tassulla seisten. Tänään vihdoin bongasin Anssin lorottelemassa tanakasti kolmella jalalla. Sen verran hyvin sujui, että kaipa sitä harjoiteltu oli jo aiemminkin... jossain puskan takana piilossa... :) Mutta kyllä sitä kylmää nyt on taas riittänytkin.

Juu, ei meillä tosiaankaan ole tapahtunut mitään muuta mainitsemisen arvoista... Typy tekee juoksua ja haisee kovasti Anssin nenään. Mutta sekin riesa on vasta tekeillä, ei siis ole kunnolla alkanut vielä.

Pari lauantaita purutreenejäkin on missattu. Ensin ilmoitti maalimies, että ei ole treenejä ja siitä viikon päästä oltiin isännän kanssa molemmat lauantai töissä. Seuraava lauantai olisi joulupäivä, mutta ei me ainakaan joulunvietosta mihinkään treeneihin lähdetä...

Että näin...
    

Treeniäkin taas vaihteeksi...

Eilen taas treenit. Puruissa oli kolmen viikon tauko välissä. Itselläni oli perjantaina pikkujouluristeily (aamulaiva) ja kotiin päästyäni oli auto pakattu valmiiksi lähtökuntoon koiria ja lapsia myöten, joten saman tien lähdettiin. Anssia pääsin ensimmäisen kerran moikkaamaan vasta kentällä.

Kyllä se treeni siinä meni... Tottis kangerteli. En ollut miettinyt etukäteen, mitä tottistreenissä teen, Anssilla ei ollutkaan omaa ketjupantaa mukana, treeniliivi uupui ja vuorokauden kestäneistä pikkujoulujuhlista johtuen kuskin pää ei tuntunut olevan ihan kohdillaan. Ja koska kaikki nyt sitten luulee meidän treenanneen vuosisadan krapulassa, niin mitään semmoista ei sentään ollut. Ilmaiseen drinkkiin oikeuttavat lipukkeetkaan eivät omalta kohdaltani menneet kaikki. Kyllä se seuraavan päivän oireilu meni ihan vaan unen puutteen piikkiin. Niin hauskaa oli, että ei sieltä laivan tanssiravintolasta sitten kuitenkaan malttanut ajoissa mennä nukkumaan. Tällä kertaa unta kertyi matkan aikana sentään noin 2,5 tuntia, kun joskus pari vuotta sitten unisaldo vastaavalla reissulla oli reilu puolikas tunti... Kiitos kaikille mukana olleille ja erityisesti Aprikselle, joka joutui kantojuhtanakin toimimaan... Onneksi taakka ei ollut painavaa. ;)

No juu ja takaisin asiaan... Tottistreeni meni miten meni, purut sen jälkeen paremmin. Anssilla oli viettitaso korkeammalla kuin viimeksi (johtuen tauosta??) ja vietinvaihdot menivät paremmin kuin aiemmin, koska maalimies oli tällä kertaa nopeampi ja sähäkämpi liikkeissään. Anssille ei laiska ja hidas molari sovi... jos maalimies hidastelee, ehtii Anssi tehdä vaikka mitä omiaan. Puruotteet kunnossa ja siitä tuli nyt juteltuakin treenin jälkeen. Anssille kun ei ole tarvinnut tehdä yhtään mitään puruotteen parantamiseksi. Se puree täydellä otteella ja kovaa, ja kunnon otteen saatuaan (yleensä ensimmäisellä yrityksellä) se ei korjaile otettaan tai muutenkaan mutusta hihaa. Itse asiassa eilen viimeisessä purussa Anssi iski kiinni niin syvällä otteella, että suupielistä huulet olivat kovalla koetuksella ja aivan kireät. Autolla istuttiin sitten hiha suussa ensin seuraavan koiran koko treenin ajan ja sitten vieläkin vähän ennen kuin sain Anssin irrottamaan otteensa. Ja kertaakaan ei ote muuttunut.

Anssi on toistaiseksi ainakin irrottanut treenissä hihasta hyvin. Autolla sitten taas en ole viitsinyt alkaa sitä isompia komentelemaan, koska muutenkin Anssi ottaa minusta paineita ja on vakaasti sitä mieltä, että minusta on noissa puruhommissa vaan harmia ja lopetan kaiken hauskan kesken jne... "Hyvät" ohjeet sain kyllä, miten toimin treenin päätteeksi. Autolla siis ensin annan Anssin istua hiha suussa jonkin aikaa, sitten nätisti pyydän irrottamaan ja kun se irrottaa, niin sitten vielä ollaan ihan rauhassa ennen kuin aletaan siirtää hihaa minnekään... Joo-o, kaipa se toimisi, mutta meidän kohdalla tuo tyssää nätisti pyytämisen jälkeiseen kun-sanaan... Ei irrota ei. Ainoat keinot ovat komentaa irrottamaan sillä tyylillä, että muita vaihtoehtoja ei ole tai iskeä vesikuppi nenän alle. Ja tuota jälkimmäistä meillä käytetään, kun tuppaa Anssia melkoisesti janottamaan nuo treenit. :) Tällä kertaa vaan oli oma vesikuppikin jäänyt matkasta, joten sitä piti etsiskellä muualta ja se otti oman aikansa.

Tämä sunnuntai on mennyt lähes kokonaan kotona ollessa. Semmoisen melkein 13 tunnin yöunen jälkeen on pääkin tuntunut taas suunnilleen omalta. Ihan rauhassa on otettu kuitenkin, ilman sen suurempia huhkimisia. Koirat ulkoilivat suunnilleen koko päivän rennosti pihassa ja illalla käytiin lasten kanssa luistelemassa.

Lopuksi vielä etukäteen kaikille lukijoille hyvää itsenäisyyspäivää!
    

Lomailua puruista Anssilla...

Anssilla oli eilen lomaa puruista. Viime viikon treeni kuitenkin jäi kirjoittelematta tänne blogiin, joten laitetaan siitä nyt jotain...

Eli 13.11. on ollut edellinen purutreeni. Anssi aloitti taas perusasennosta katsekontaktin jälkeen käynnistyksellä. Eka puru oli huono, sai huonon otteen, mutta etuhampaillaankin kuulemma piti tiukasti kiinni. Ei siis löysä ote edes tuolla tavoin epäonnistuneena. Olisikohan tullut taas tuossa purussa arviointivirhe tai jotain, koska oli ensimmäisen kerran treeneissä lunta maassa. Siinähän liukastelee hyvin helposti ja tulee lipsumisia. Myöhemmät purut taas hyviä.

Anssi vaan on alkanut hötkyillä hiha suussa istuessaan. Tiedä sitten, mistä oikeastaan ottaa paineita, mutta ei malta istua rauhassa kuin hetken ja sitten taas venkoilee jonnekin suuntaan. Pitäisi näyttää kunnolla, että siinä istutaan eikä vähdätä, mutta kun kuskin voimat tuntuu hupenevan jo tolppana ollessa, niin... Anssissa on voimaa kuin pienessä kylässä!

Vähän vietinvaihtoja otettiin ja haukkua pitäisi nyt alkaa säätää niin, että koira lakkaa pyrkimästä eteenpäin haukkuessaan. Ja entistä parempaa haukkua haetaan koko ajan...

Näin Anssilla. Typy on treenaillut muutaman kerran kasvattajan kera, mutta niistä en tiedä, kun en ole paikalla juurikaan ollut.

Talvikin tuli. Eikä tällä hetkellä styroksit loista tuolla pihalla. Muutenkin on Anssilla (ja tietysti muillakin koirilla) ollut hirven luiden kanssa ihan mukavasti askartelemista, joten alkaisikohan kohta olla Anssinkin suolisto styroksi-vapaata? Tänään aamusella oltiin pihalla koko porukka yhtä aikaa, kaikki lapset ja koirat sekaisin. Tuli siinä koirilla jotain pientä, ja lopuksi vähän isompaakin sanomista toisilleen... Anssi ja Damm ottivat yhteen, Typy ja Kökö ottivat yhteen, sitten vähän riitaa Anssilla ja Typyllä... Kaikki muut taisivat ikään kuin tapella keskenään, paitsi eivät Damm ja Kökö toistensa kanssa, muiden kanssa kyllä. Iltapäivällä Dammin ja Anssin kanssa lenkillä ollessani ei sitten kuulunut koko lenkin aikana yhtään ärinää. Oliskohan pojilla ollut jo päivän kiintiö täynnä, vai puhdistikohan aamun rähinä ilmaa vähän enemmänkin? Tiedä häntä... :)

Palaillaan taas...
    

Typystä otettiin kauniita kuvia...

... tänään Ventelällä. Lonkat tällä hetkellä suunnilleen A/B, kyynärät ihan priimaa, selästä tai mistään muustakaan ei moitteen sanaa. Vaakaan meno oli ollut vähän hankalaa, kun Typy oli moisen hökötyksen (koirien vaakahan on semmoinen simppeli muutaman sentin paksuinen levy lattialla, jonka päälle pitäisi mennä ja pysyä paikoillaan) nähdessään vakaasti päättänyt, että hän ei siihen kipua. Isäntä oli houkutellut ja maanitellut, Typy sitten taas painanut jarrua entistä kovemmin. Lopulta oli isännän nostovarsien avulla yksinkertaisesti nostettu koira vaakaan, tuloksena 24 kiloa.

Mörköikä tuolla neidillä on selvästi. Turkkikin alkaa näyttää lähtemisen merkkejä, joten juoksu sieltä kai on tuloillaan. Ikää neidillä kohta 8 kk, joten kaipa sen juoksun kohta kuuluukin tulla. Anssin pikkuinen pää menee varmasti sekaisin moisesta juoksentelusta, vaikka ei Anssi edelleenkään ole kovin selvästi osoittanut olevansa mies... Josko Typyn juoksun myötä alkaisi se koipikin nousta!??

Edittiä vielä... Anssi kotovaakalla 30,8 kiloa ja ikää siis vähän vajaa 14 kk. Iso??
  

Reeniä vaan...

Purutreenipäivä taas tänään... :) Ensin otettiin kylläkin hiukan tottista. Istuminen on meillä nyt ollut tauolla ja olen alkanut palautella Anssin mieliin maahanmenoa. Tänään nousi vietti kentälle saapumisessa vähän turhan paljon ja sen vuoksi seuraamisessa oli havaittavissa pientä hötkyilyä ja häsläämistä. Seuraamisesta maahanmenossa Anssi pyrkii siinäkin vähän vinoon. Otetaan nyt edelleen jonkin aikaa maahanmeno makupalalla ohjaamalla ja hyvästä suorituksesta palkkaus sillä makupalalla. Työjärjestys tässä(kin) asiassa meillä menee niin, että tekniikka kuntoon ihan rauhallisessa tahdissa, ja kun se osataan, niin sitten aletaan tehdä vietikkäämpää ja nopeampaa suoritusta.

Puruissa otettiin käyttöön ihan uusi hiha. Hyvä treeni Anssilla pääpiirteissään hihan uudenkarheudesta huolimatta... :)

Vähän vietinvaihtoa otettiin ja kyllä Anssi selvästi vaihtaa viettiä. Pari hyppyä myös, joista ensimmäinen meni ensin pieleen, eikä saanut kunnon otetta vaan joutui korjaamaan. Luultavasti tuo hypyn epäonnistuminen johtui siitä, että aiemmin olen hypyissä hieman jarruttanut Anssin menoa liinasta ja loppuun asti roikkunut siellä liinassa kiinni. Ja tämä ihan vaan siksi, että ei oltu maalimiehen kanssa isommin keskusteltu siitä, että Anssia ei kannata päästää vapaaksi hihan kanssa. Nyt on asia sovittu maalimiehen kanssa, joten uskalsin päästää Anssin ihan vapaasti hyppyyn ja kaipa siinä joku arviointivirhe koiralle tuli, kun ei tullutkaan jarrutusta liinasta. Myöhemmin otettiin toinen hyppy ja se meni hyvin.

Anssi sai kehuja hyvästä kyvystään rauhoittua, kun mitään ei tapahdu. Vaikka toimiessaan Anssi on erittäin aktiivinen, se esimerkiksi irrotuksen jälkeen istuu hiljaa paikallaan hihan ollessa sen edessä maassa. Edellisen treenin jäljiltä Anssi osasi myös jo ihan itse alkaa hakea kontaktia ohjaajaan saadakseen luvan jatkaa. Mutta tuon ajan, ennen luvan saamista, Anssi siis istuu rauhassa ja tosiaankin on hiljaa ilman mitään piippailuja. :)

Tästä on taas hyvä jatkaa...